Kartta

Vileika (Horad Vilyeyka)

Vileika on vuoden 2009 väestönlaskennan perusteella 26 836 asukkaan kaupunki ja Vileiskin hallintopiirin keskus Valko-Venäjällä Minskin alueella, Minskistä luoteeseen. Koko hallintopiirissä asui väestönlaskennan mukaan 52 053 ihmistä.

Vileikan seudulta, Niemenjoen sivuhaaran Vilijan (Neris) hedelmällisesestä jokilaaksosta on löydetty arkeologisia esineitä kuten keramiikkaa 6.–4. vuosisadalta eaa. Tästä syystä Vileikan aluetta pidetään eräänä Valko-Venäjän kauimmin asutuista seuduista. Virallisesti Vileika perustettiin vuonna 1599. Monet kaupungin vanhimmista rakennuksista tuhoutuivat vuoden 1810 palossa, joten suuri osa vanhemmasta rakennuskannasta on peräisin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolta tai 1900-luvun alusta.

Liikenneyhteyksistä tärkeimpiin kuuluvat pohjoisesta Mjadzelin suunnasta saapuva ja Maladzetšnan (20 km:n etäisyydellä) kautta Minskiin (yhteensä 98 km) johtava kantatie (P28) sekä rautatieyhteys (Polotsk-Vileika-Maladzetšna).

Pari kilometriä Vileikan kaupungin itäpuolella Vilija-joessa (Neris) on vesivoimala patoineen. Padon itäpuolella sijaitsee 27 kilometriä pitkä Vilijan tekojärvi, joka on Valko-Venäjän suurin tekoallas. Pääkaupunki Minsk käyttää allasta raakavesilähteenään.

Kartta - Vileika (Horad Vilyeyka)

Leveysaste / Pituusaste : 54° 29' 51" N / 26° 55' 16" E | Aikavyöhyke : UTC+3 | Valuutta : BYR | Puhelin : 375

Kartta - Vileika

Google

Kartta - Vileika

Google Earth

Kartta - Vileika

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Vileika

Nokia (yritys)

Kartta - Vileika

OpenStreetMap

Kartta - Vileika

Esri.WorldImagery

Kartta - Vileika

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Vileika

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Vileika

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Vileika

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Vileika

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Valko-Venäjä


Valko-Venäjän lippu

Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.

Kartta - Valko-Venäjä